Pitkä ja monivaiheinen ura
Kintukan luonto- ja virkistyspalvelut aloitti toimintansa vuonna 2015. Toiminimen perustaja FT Hannu Raitio on koulutukseltaan biologi, joka on tehnyt pitkän uran metsätieteiden parissa sekä tutkijana, opettajana että tiedehallinnon johtotehtävissä. Virkauransa lopuksi hän johti suurta fuusiohanketta, jonka tuloksena syntyi Luonnonvarakeskus eli Luke. Ennen Luken perustamista Raition aloitteesta syntyi Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET, joka virallistettiin valtioneuvoston asetuksella v. 2009. Nykyisin se tunnetaan nimellä TULANET - tutkimuslaitosten yhteenliittymä. Metlan ylijohtajan viran myötä hän toimi lukuisien eri organisaatioiden neuvottelukuntien ja hallitusten jäsenenä. Luken aloittaessa toimintansa Raitio siirtyi Metlan ylijohtajan tehtävistä Luken ylijohtajan virkaan, josta hän jäi eläkkeelle kesällä 2015.
Tutkijauransa Raitio aloitti metsäpuiden hivenravinnepuutosten parissa, myöhemmin kuvaan tulivat ilman epäpuhtauksien vaikutukset puiden terveydentilaan sekä metsien terveydentilan seurannat. Hän toimikin useita vuosia niin Yhdistyneiden Kansakuntien kuin Euroopan Unioninkin metsäohjelmien kansallisena koordinaattorina.
Raja-aitojen ylittäjä
Hänen väitöskirjansa käsitteli Hämeenkankaan mäntytaimikoiden tuhoja. Tässä yhteydessä hän perehtyi perusteellisesti Hämeen- ja Pohjankankaan historiaan ja metsien käyttöön. Hän aloitti ensimmäisenä Suomessa yhdessä Säteilyturvakeskuksen kanssa metsäympäristön radioekologiset tutkimukset Tsernobylin ydinonnettomuuden jälkeen. Samoin hänen aloitteestaan syntyi yhteistyö metsäntutkimuksen ja lääketieteen välille. Hän on edistänyt metsien ja ihmisten terveyden välisten vuorosuhteiden tutkimusta niin Suomessa kuin maailmalla toimimalla IUFROn Task Forse-ohjelman ”Forest and Human Health” koordinaattorina sekä International Society of Nature and Forest Medicine INFOMin varapresidenttinä kymmenen vuotta. Toiminimensä kehittämiseksi hän on perehtynyt ja kouluttautunut myös Green Care toimintaan sekä metsämieliohjaajaksi sekä terveysmetsäoppaaksi.
Hannu Raitiolla on mittava julkaisuluettelo. Hän on julkaissut tieteellisiä artikkeleita kansainvälisissä ympäristö- ja metsäalan julkaisusarjoissa sekä muita artikkeleita ja raportteja useita satoja.
Hannu Raitio on Oulun yliopiston kasviekologian dosentti. Hän on saanut Emanuel Merck palkinnon Suomen metsien hyväksi tehdystä työstä vuonna 2000 ja hänelle on myönnetty ansioistaan Suomen Leijonan Ritarikunnan I luokan rintamerkki vuonna 2002 ja Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki vuonna 2015. Vuonna 2019 Oulun yliopisto nimesi hänet vuoden alumnikseen.
Harrastuksena kotiseututyö
Hannu Raitio on vaikuttanut aktiivisesti myös oman kotiseutunsa kehittämiseen. Jo kouluikäisenä hän toimi Parkanon kotiseutumuseon oppaana. Hän on Parkanon kotiseutuyhdistyksen Parkano Seura ry:n perustajajäsen sekä ensimmäinen puheenjohtaja ja pitkäaikainen johtokunnan jäsen. Hän toimi myös Parkano Seura ry:n edustajana kaupungin nimeämässä toimikunnassa, kun Parkanoon oltiin perustamassa metsämuseota. Hänet on tästä syystä palkittu Suomen Kotiseutuliiton kultaisella ansiomerkillä vuonna 2017. Lisäksi hän on toiminut Parkanon matkailu ry:n puheenjohtajana, missä roolissa hän on ollut edistämässä Parkanon ja naapurikuntien välistä matkailualan yhteistyötä. Hänet on myös valittu Vuoden parkanolaiseksi vuonna 2013. Vuonna 2022 Parkanon kaupungin sivistyslautakunta myönsi Raitiolle parkanon mitallin ansiokaasta kotiseutu- ja kulttuurityöstä Parkanon hyväksi.
Eläköidyttyään tutkimuslaitoksen ylijohtajan virasta ja ryhtyessään matkailualan yrittäjäksi, hän on aktiivisesti ollut edistämässä Lauhanvuori - Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin perustamista ja toimintaa. Hän toimii myös Geopark Rangerinä.