Aikoinaan jo kansanparantajat osasivat hyödyntää kokemuspohjaisesti luonnon kasveja sekä kielikuvavaikuttamista loitsujen muodossa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Nykyaikainen luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten tutkimus lähti liikkeelle Yhdysvalloissa 1970-luvun lopulla. 1980-luvulla Japanissa syntyi meille tuttu käsite ”metsäkylpy”. Suomessa ensimmäiset askeleet metsäntutkimuksen ja lääketieteen yhteistyöstä otettiin 2000-luvun alussa Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimusaseman tutkijoiden toimesta. Ensimmäinen hyvinvointipolku opastauluineen luotiin Ikaalisten kylpylän yhteyteen yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Tämä malli on sittemmin lanseerattu useampaan Euroopan maahan. Hyvillä mielin voidaan sanoa, että täältä LH-Geoparkin alueelta alkoi kehityskulku, joka on sittemmin monipuolistanut maailmanlaajuisesti alan tutkimustoimintaa, tuottanut merkittäviä innovaatioita ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä synnyttänyt monipuolisen yritystoiminnan hyvinvointimatkailun ympärille.
Varsinainen terveysmetsätoiminnan kehittäminen Suomessa alkoi Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Kolme terveysmetsän mallia-verkostohankkeessa (2014-2016). Yksi malleista oli Sipoon terveyskeskuksen kokeilu luontoretkien terveyshyödyistä osana mielenterveyskuntoutujien ja 2-tyypin diabetesasiakkaiden hoidossa. Sipoon toimintamalli on sittemmin toiminut inspiraationa muiden terveysmetsien perustamiselle.
Terveysmetsällä tarkoitetaan aluetta tai paikkaa, jossa luonnossa oleskelun hyvinvointihyötyjä voidaan kokea keskimääräistä enemmän. Terveysmetsät lisäävät tietoisuutta ja kiinnostusta metsäluonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista. Terveysmetsätoiminta tarkoittaa ohjattuja retkiä, joiden tavoitteena on tukea luontoyhteyttä ja mahdollistaa luonnon hyvinvointihyötyjen kokemista.
Terveysmetsätoimintaa voidaan toki harjoittaa monenlaisissa metsissä: niin talous-, monikäyttö- kuin suojelluissakin metsissä, joista löytyy hyvinvointia tukevia ominaisuuksia. Luontotyypit ja alueen koko vaikuttavat siihen, millainen hyvinvointivaikutus kävijälle syntyy. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että intensiivinen talousmetsäkäyttö heikentää ainakin joksikin aikaa metsän virkistysarvoa.
Suomessa ei toistaiseksi ole käytössä terveysmetsien sertifiointia, mutta terveyttä ja hyvinvointia edistäviä laatukriteerejä (31 kpl) on tutkimusten pohjalta kuvattu. Kriteereitä ovat muun muassa saavutettavuus, kulkukelpoisuus ja polut, rakennetun ympäristön vähäisyys, mahdollisuus nuotioon sekä elvyttävät rakennelmat, erilaiset pinnanmuodot, kalliopaljastumat, jääkauden jäljet, puustoisuus, vesielementit, luontotyyppien vaihtelevuus, aukeat ympäristöt ja näköalat, riittävä laajuus, luonnontilaisuus, hiljaisuus sekä luonnollisen pimeä yö. Alkkianvuori on yksi Geoparkin monipuolisimmista luontokohteista, joka täyttää kaikki terveysmetsälle asetetut kriteerit.
Terveysmetsien tavoitteena on syventää siellä vierailevien luontoyhteyttä ja vahvistaa luonnon asemaa elämänhallinnan ja ilon lähteenä sekä tukea osallistujien terveyttä ja hyvinvointia. Lähde sinäkin tutustumaan Lauhanvuori-Hämeenkankaan UNESCO Global Geoparkin uniikkiin terveysmetsään Alkkianvuorelle!
Laajempi kuvaus aiheesta löytyy osoitteesta www.lhgeopark.fi
